Naïvia realismia Ole, ajattele, muutu, muuta.

Kuinka todennäköisenä pidät sivilisaation selviytymistä 2050 mennessä?

Tässä me ihmiset vain puskuttamme eteenpäin, vaikka tulevaisuus näyttää hyvin arvaamattomalta ja epäselvältä pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpenemisestä vaikuttaisi tulevan entistä enemmän signaaleja, lännen ja Venäjän välit ovat kiristyneet ja ydinsodan uhkaakin on väläytelty, nouseva Kiina luo uusia jänitteitä haastamalla lännen geopoliittisena suurvaltana, digitaalisten laitteiden avulla suurin osa teollistuneiden maiden väestöstä on tarkasti profiloitu ja tekoälyn kehittymisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset ihmiskunnan kannalta. Lisäksi globaalin tuotantojärjestelmän automatisoituminen herättää kysymyksiä, mistä tavallinen ihminen hankkii elantonsa tulevaisuudessa. Sivilisaation jatkuvuus ei näytä mm. näiden tekijöiden johdosta lainkaan itsestään selvältä.

Kun muistelen vuotta 2007, maailma näytti valoisalta. Suuri osa meistä oli onnellisen tietämättömiä tulevasta finanssikriisistä, joka seuraavana vuonna iskisi koko läntisen finanssijärjestelmän hetkeksi polvilleen. Vuonna 2007 näytti siltä, että hyvinvointi vain kasvaa, vihreä teknologia ratkaisee energia- ja ilmasto-ongelmat ja kehitysmaatkin vaurastuvat. Venäjän ja lännen välillä tuntui vallitsevan syvän rauhan aikakausi ja toivo itänaapurimme demokratisoitumisestakin oli aiheellinen. Nyt tuo optimistisen rauhaisa tunne maailmankulusta poissa. Tuolloin olisin uskonut ainakin 75% varmuudella, että ihmiskunta on vielä vuonna 2050 järjestäytynyt kukoistavana sivilisaationa. Myönteinen kuva tulevaisuudesta antoi todellakin aihetta osallistua omalla työllään maan ja maailman rakentamiseen.

Vuosi 2050 on hyvin relevantin aikajänteen sisällä nuorille ihmisille, jotka eivät ole perustaneet vielä perhettä. Tuona vuonna eliniänodotteiden mukaan suuri osa tämän hetken esim. nelikymppisistä on vielä hyvin elossa ja paria vuosikymmentä nuoremmat ovat rakentamassa elämäänsä parasta aikaa. Monilla meistä omien lasten ja lastenlasten elämä olisi tuossa vaiheessa elämämme keskeisimpiä sisältöjä. Vuosi 2050 on yhtä lähellä kuin vuosi 1980.

Kuvitellaanpa, että meillä olisi supertietokone, joka kykenisi laskemaan uskottavan todennäköisyyden sille, että ihmiskunta on vuonna 2050 vielä voimissaan ja järjestäytyneenä sivilisaatioksi, eikä tuhoutunut kokonaan tai romahtanut hajanaisiksi yhteisöiksi siellä täällä planeettaamme jonkin valtaisan katastrofin seurauksena. Minkä veikkaisit olevan koneen laskeman prosentin selviytymiselle?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Omasta mielestäni kaikki, mitä ennustamme tänään ovat vähintään 180 astetta väärässä. Itse lähdin 80-luvulla parikymppisenä opiskelemaan paperikoneen käyttöinsinööriksi, joka silloin oli hyväpalkkainen työ.

Minusta tuli kuitenkin tietokonenörtti sattumalta, kun opistossa sattui olemaan useita tietotekniikasta kiinnostuneita opettajia ja hyvät ohjelmoinnin kurssit (Assember, Fortran, Pascal ja C-kieli).

Samaan aikaan vastaavaa olisi löytynyt lähinnä Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksella, josta löytyikin vähän myöhemmin muutama työkaverini.

Verkoista pidettiin IBM:n (hyvin lobbaamaa) token ringiä tulevaisuuden verkkoratkaisuna ja monet investoivat siihen. Valitettavasti IP verkot valloittivat maailman edullisemmalla hinnalla ja paremmilla protokollilla.

Linus julkaisi Linuxin, joka oli melko nopeasti ihan käyttökelpoinen. Peleistä tuli freeware wolfenstein ja doom, joita parempia ei silloin voinut edes kuvitella olevan.

Verkkoa käytettiin lähinnä ftp-palvelimilta, eli ftp.funet.fi oli hyvä tuttava.

Suuri mullistus oli kun www ja NCSA Mosaic saapui maailmaan ja Marc Andreessen perusti Netscapen (paljon myöhemmin tunnetaan nimellä Firefox). Silloin järkyttävän hintaisella VMS Graafisella työasemalla kun pystyi klikkaamalla siirtymään minne tahansa maailmaan, tuntui siltä, että mikä voi olla parempaa.

Työasemien hinnat myöhemmin laskivat roimasti.

Tämä kaikki silloin noin 10 vuoden aikana. Eiköhän 2050 mennessä ole kaikki laitettu taas pariin kertaan uusiksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ihmiskunnan toivo on synteettisessä evoluutiossa, ts. ihmistä on paranneltava.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Eli geeniperimän muokkauksessa?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kuten Neuvostoliitossa äänestysprosentti: Todennäköisyys on 103.7786%, jotta ihmiskunta säilyy.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Minä ajattelin olla suht nuori keski-ikäinen vuonna 2050 sivistyneessä yhteiskunnassa. Toivottavasti en joudu olemaan silloin yksin sivistykseni kanssa :)

Tapani Lahnakoski

Et sitten maininnut väestöräjähdystä minkäänlaiseksi uhkaksi, vai luinko huonosti?

Jokaisen vastuullisen ihmisen, kuten valtamedia kertoo, on otettava ilmasto tässä yhteydessä esiin. Sinä olet vaan jäänyt jälkeen terminologiassa. Enää muutamaan vuoteen ei ole puhuttu ilmaston lämpenemisestä, kun siitä ei ole yhtään mitään "signaaleja" tullut tällä vuosituhannella kuin mallintajien skenaarioista, jotka ovat alusta alkaen erkaantuneet luonnosta.

Nyt pitää puhua ilmastonmuutoksesta, mikä voi olla ihan mitä vaan. Jos lämpeen, kylmenee, on myrskyjä, tyyntä, sataa tai paistaa, kaikki käy ja ihmiskunta on tähän syyllinen.

Korruptoitunut media olisi ehkä sopinut myös listallesi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyviä huomioita.

Miten todennäköisenä pidät ihmissivilisaation olemassaoloa vuonna 2050?

Tapani Lahnakoski

En sentään lähde tuota todennäköisyyttää yrittämään arvata, sillä ei olisi mitään informatioarvoa.

Näitä huonoja asioita kyllä riittää, kuten merten järjetön roskaaminen muovilauttoineen ja liikakalastus. Tärkeiden ravinteiden loppuminen lannoitteista, kun ne valutetaan meriin (fosfori varsinkin).

Energia-asiat taas eivät tule olemaan mikään ongelma, vaikka nyt ei muusta puhutakaan, hakataan vain päitä tuulimyllyn siipiin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #8

Kyllähän kuluttajilta kysytään heidän arvioitaan oman maan talouden näkymistä ja näiden kyselyiden tuloksia ekonomistit ottavat huomioon. Minusta olisi ihan kiinnostavaa tietää maallikoiden lonkalta antamia veikkauksia ihmiskunnan selviämisestä.

Heitän itse lonkalta oman todennäköisyyteni: 45%. Huolimatta suurista ongelmista ja uhista arvelen, että jos jokin kriisi äityy megalomaaniseksi, iso osa maapallon väestöstä saadaan järjestäytymään selviytymisstrategian taakse kuten sodassa konsanaan. Ydinsodan uhka on kyllä noussut. Ydinsodassa lännellä on paljon enemmän menetettävää (ihmisiä ja suuria kaupunkeja) kuin Venäjällä. Tarpeeksi ahtaalle ajettuna Venäjä voisi ikään kuin kostaakseen tuhota itsensä ja läntisen sivilisaation raunioiksi, jolloin maapallo jäisi aasialaisille, afrikkalaisille ja etelä-amerikkalaisille, mikäli ydinaseita käytettäisiin vain sen verran, että maapallon muut osat säilyisivät elinkelpoisena.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #9

Kysymyksesi on toki hyvin mielenkiintoinen, mutta siihen liittyviä muuttujia on hurjan paljon emmekä edes pysty kaikkia arvaamaan. Ekonomistien mielipidetiedustelut pyrkivät antamaan tietoa ihmisten asenteista ja mahdollisista ostohaluistaan melko lyhyellä tähtäimellä.

Diktaattorit ovat aina suuri uhka ihmiskunnalle ja sitä suurempi mitä parempia ja useampia aseita heillä on käytössään. Venäjä on aina ollut diktatuuri eikä se ole siitä vieläkään muuttunut. Kansan asenne pönkittää sitä, kun se kaipaa suurta johtajaa. Skenaariosi toteutumisen todennäköisyys ei vaikuta nollalta. Sitä suuremmaksi riski kasvaa mitä kauemmin sama hallitsija on vallassa. Pitkäkestoinen valta rapauttaa aina järjen valon ja vallan menettämisen pelko ajaa vaikka mihin hirmutekoihin.

Jos tuohon ilmastoon vielä palaan, niin kupi mahtaisi olla pahempi, kolmen asteen kylmeneminen vai kuuden asteen lämpeneminen?

Toimituksen poiminnat