*

Naïvia realismia ja innovatiivisia irtiottoja

Sixten Korkmanille oikeus painaa rahaa

  • Sixten Korkmanille oikeus painaa rahaa

Vaikka kuinka huonosti menee taloudellamme, ei keskustelu ole kääntynyt valuuttajärjestelmän tarkasteluun, vaan pysyy visusti edelleen valtion velkaantumisessa, verotuksessa ja julkisten menojen leikkauksissa. Tärkeintä on tiedostaa, että nykyinen valuuttajärjestelmä ei ole ainoa mahdollinen valuuttajärjestelmä.

Nykyinen valuuttajärjestelmä on pankki- ja finanssisektorivetoista. Uuden rahan luonti lähtee siitä, että poliittisista päättäjistä riippumaton keskuspankki ostaa tyhjästä luomallaan rahalla liikepankeilta velkapapereita ja ne taas lainaavat rahaa eteenpäin. Se, kuka pääsee uuteen rahaan ensin käsiksi, korjaa suurimman hyödyn laimentumattomana ostovoimana eli pankki- ja finanssisektori sekä niitä lähimpänä olevat tahot. Uuden rahan tavoittaessa viimeisimmät toimijat kuten tavalliset pienituloiset kuluttajat ja PK-yritykset, on rahan arvo jo inflatoitunut.

Olemme laajasti hyväksyneet (oikeistoa myöten), että keskuspankki säätelee taloutta eli puuttuu rahamarkkinoihin säätämällä ohjauskorkoa. Euroopan unionin keskuspankki on vuosikausia pyrkinyt matalan koron politiikallaan synnyttämään kasvua Eurooppaan. 

Vaihtoehto: Suomi ulos eurosta ja Sixten Korkmanille oikeus painaa rahaa

Vaihtoehtoisessa valuuttajärjestelmässä rahapolitiikka ja uuden rahan luonti syntyy eri tavalla ja keskuspankki korvataan uudella rahainstituutiolla. Rahainstituutio on niin ikään poliitikoista riippumaton. Sen sijaan, että rahainstituutio loisi rahaa tyhjästä lainaamalla rahaa liikepankeille edelleen lainattavaksi kasvattaen velan määrää taloudessa, se loisi rahaa tyhjästä ja antaisi sitä täysi-ikäisille kuluttajille perustulona kulutuskysyntää vahvistamaan tai valitsemilleen talouskasvua tukeville julkisille infrahankkeille. Se ei pääsääntöisesti rahoittaisi julkisia palveluita, joskin se saattaisi kohdentaa rahaa tiettyyn koulutukseen ja tutkimukseen, jos se synnyttää talouskasvua lyhyellä aikavälillä.

Rahainstituution tehtävä olisi keskuspankin tapaan vahvistaa talouskasvua, pitää inflaatiota n. 2 % tuntumassa ja estää deflaatiota. Velkaekspansion sijaan rahainstituutio pyrkii synnyttämään talouskasvua inflaation avulla, mikä toki on eräs verotuksen muoto. On kuitenkin huomattava, että nykyisessä keskuspankkijärjestelmässäkin uuden rahan lainaaminen tietyille valituille tahoille on niin ikään ostovoiman siirtämistä näille instansseille eli eräänlaista tulonsiirtoa.

Suomessa rahainstituution johtajaksi sopisi esimerkiksi Sixten Korkman. Hänen tehtävänään olisi pitää inflaatio ja deflaatio kurissa sekä synnyttää talouskasvua luomalla ja kohdentamalla uutta rahaa täysi-ikäisille kuluttajille ja julkisiin infrahankkeisiin sekä tietyille koulutus- ja tutkimusaloille.

Toki rahainstituutiojärjestelmä voisi sopia EU:n eurojärjestelmäänkin, mutta se olisi suuritöisempi viedä läpi. Eurojärjestelmässä olisi Euroopan rahainstituutio, joka rahapolitiikallaan jakaisi rahanluontioikeutta jäsenmaiden rahainstituutioille ja antaisi tiettyjä ohjenuoria, mihin kohdentaa rahaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Mietin juuri kirjoittavani ensimmäisen blogini tänne juurikin uusiin rakenteisiin ja toimintamalleihin liittyen. Mukava nähdä vastaava kirjoitus, tosin eri aiheesta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hienoa! Mitkäs aiheet sinua ovat kiinnostaneet viimeaikoina?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Meinasin muokata tuota vastausta mutta kerkesit väliin :) Korkman kaiketi on taloustieteilijä koulutukseltaan? En antaisi yhdelle henkilölle esittämääsi tehtävää vaan se menisi muokatussa eduskunnassa taloustietäjien ryhmälle.

Nykyinen malli on vuodelta 1906 (?) Suomen eduskunta ja hallintomalli - ajassa mukana. Ja kuva muumiosta?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #3

Jos rahainstituutio kansainvaltaistetaan, siinä on riskinä, että keskitytään liikaa lyhyen aikavälin helpotukseen kuin pitkän aikavälin taloudelliseen kantokykyyn. Suomihan ottaa lainaa kovaa vauhtia juuri siksi, kun ei raaskita leikata menoista. Toisaalta olisi rahainstituutti parempi kuin velkaantuminen sillä inflaatio tuntuu kuluttajan selkänahkassa nopeammin kuin valtion velka.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #4

Tuohon taloustietäjien ryhmään ei pääse kuin muiden talouden ammattilaisten ja asiantuntijoiden äänestämänä. Lisäksi ehdokkaiden täytyy olla taloustieteilijöitä itsekin. Eli alan ihmiset valitsevat parhaat keskuudestaan. Joten varsinaisesta "kansainvaltaistamisesta" ei ole kysymys vaikka mallia voikin kutsua meritokraattiseksi demokratiaksi. Kuten nykyinen on edustuksellinen demokratia. On olemassa myös muita demokratian suuntauksia esim. parlamentaarinen-, liberaali-, sosiaali-, suora- ja vaikkapa irokeesidemokratia.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #5

"Kuten nykyinen on edustuksellinen demokratia. On olemassa myös muita demokratian suuntauksia esim. parlamentaarinen-, liberaali-, sosiaali-, suora- ja vaikkapa irokeesidemokratia."

Mitenkäs nämä käsitteet vertaantuvat keskenään? Onko niille johdonmukaiset määritelmät?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #6

Demokratialla taidetaan tarkoittaa äänestämistä, vaaleilla valittuja johtajia. Otin nuo nimitykset tuohon vain osoittaakseni että demokratiaa voi viilailla suuntaan jos toiseenkin ja silti kutsua mallia demokratiaksi.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #5

Ketähän tähän "taloustietäjien" joukkoon kelpuutetaan: ekonomisteja, ekonomeja, merkonomeja vai vain muuten reippaita nuoria miehiä? Taloustiedehän on vain joukko keskenään riiteleviä mutu-kuppikuntia eikä se ole kyennyt selittämään millään tavalla luotettavasti maailman ilmiöitä. Käytännössä kyse on vain kirjanpidosta ja ennustaminen perustuu pelkästään aikasarjojen jatkamiseen eikä minkäänlaisiin ilmiöpohjaisiin malleihin, joita luonnontieteet käyttävät. Tällaisen joukon käsiin en missään tapauksessa antaisi maamme johtoa.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #10

Niin, taloustiede on taloustiedettä. Ei tuo ryhmä johtaisi maatamme vaan olisi yhtenä ryhmänä mukana siinä. Tämä aihe varmasti kuuluisi heidän erityisosaamisensa piiriin. Vai olisiko jokin muu ala jonka ihmiset ottaisivat rahan määrän sääntelyn ja sen syntymekanismit ryhmänsä pohdittavaksi?

Ja toki kaikki ryhmät keskustelisivat myös keskenään. Ideana on asettaa eduskuntaan ryhmiä osaamisalan perusteella eikä puoluejärjestelmän perusteella.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #10

"Ketähän tähän "taloustietäjien" joukkoon kelpuutetaan: ekonomisteja, ekonomeja, merkonomeja vai vain muuten reippaita nuoria miehiä?"

Saman pätevyystason henkilöitä kuin keskuspankeissa ja valtiovarainministeriössäkin on.

"Tällaisen joukon käsiin en missään tapauksessa antaisi maamme johtoa."

Nämä henkilöt eivät yksin johtaisi maata, vaan toteuttaisivat rahapolitiikkaa ja jonkin verran finanssipolitiikkaa. Tälläkin hetkellä yhteiskuntajärjestelmissämme on annettu tietyille tahoille valtaa raha- ja finanssipolitiikassa ja me olemme sen hyväksyneet. Rahapolitiikassa pankki- ja finanssisektori on erityisasemassa, mutta sen ei tarvitsisi olla niin. On toisiakin tapoja hoitaa edellämainittuja.

T Piepponen

Kuusikymmenen Korkkimies

No olisiko sen rahan nimi sitten Korkmani, eli korkkiraha?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Sen sijaan, että rahainstituutio loisi rahaa tyhjästä lainaamalla rahaa liikepankeille edelleen lainattavaksi kasvattaen velan määrää taloudessa, se loisi rahaa tyhjästä ja antaisi sitä täysi-ikäisille kuluttajille"

Kun liikepankit ovat ns.rahainstituution tai Suomen pankin välissä, rahan arvo kallistuu, kun kuluttajat maksavat liikepankeille korkoa. Nykytilanteessa eletään deflaatiovaiheessa, korkoa ei juurikaa ole tai se on miinusmerkkinen.

Miten vaihtoehtoisessa järjestelmässä suora lainaaminen kuluttajille maksetaan takaisin, vai eikö rahan antamista tarvitsisi maksaa takaisin ?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Käsittäisin että sitä ei makseta takaisin. Jos rahaa rupeaa olemaan liikaa kierrossa niin sen voi verottaa pois. Ja sitten taas kun rahasta alkaa olla pulaa niin instituutio voi tyrkätä sitä lisää kulutukseen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Miten vaihtoehtoisessa järjestelmässä suora lainaaminen kuluttajille maksetaan takaisin, vai eikö rahan antamista tarvitsisi maksaa takaisin?"

Ei tarvitsisi maksaa. Talouden ylikuumentuessa rahainstituutio vähentäisi tai lakkaisi luomasta ja antamasta rahaa kuluttajille ja julkisiin hankkeisiin. Rahan määrän vähentäminen edellyttäisi puolestaan sellaista mekanismia, että rahainstituutiolla olisi oikeus ottaa valtion verotuloina saamaa rahaa pois kierrosta. Se ei välttämättä olisi välttämätön mekanismi.

Vaihtoehtoisesti valuuttajärjestelmän voisi myös järjestää siten, että ei olisi keskuspankkia eikä rahainstituutiota, vaan valtiovarainministeriölle annetaan valtuudet luoda ja kohdentaa rahaa julkisiin hankkeisiin ja kuluttajille.

Keskeistä tässä järjestelmämuutoksessa on se, että siirrytään velkapainoitteisesta ja pankkeja suosivasta valuuttajärjestelmästä kuluttaja- ja julkishankelähtöiseen valuuttajärjestelmään.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Eli kansalaisyhteiskuntaa kohti uusmonarkkien palvomisen sijasta. Kannatan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset