Naïvia realismia Ole, ajattele, muutu, muuta.

Siviilipalveluksesta kriisinhallintapalvelus - palvelus pakollinen myös naisille

  • Siviilipalveluksesta kriisinhallintapalvelus - palvelus pakollinen myös naisille

Arno Kotron ja Tommi Kangasmaan välille syntyi kiivas keskustelu asevelvollisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Kuten usein tapahtuu, yhdestä keskustelusta rönsyää toinen keskustelu ja ratkaisumalli.

Suomessa naisia ja miehiä kohdellaan eri tavoin asevelvollisuuden suhteen. Miesten on valittava asepalvelus tai siviilipalvelus, muutoin joutuu kärsimään vankeustuomion. Nainen voi puolestaan valita meneekö armeijaan vai jatkaako esim. opintojen tai töiden parissa. Ennen naisilla ei ollut pääsyä asepalvelukseen, mutta tämä muuttui 1990-luvulla Elisabeth Rehnin ollessa puolustusministerinä. Tässä on hyvä pitää mielessä, että olemme näin ollen kansakuntana hyväksyneet, että nainenkin voi tappaa tai tulla tapetuksi sotilaana sodassa.

Siviilipalvelus luotiin vaihtoehdoksi miehille, jotka vakaumuksensa takia eivät tahtoneet suorittaa asepalvelusta. Siviilipalvelus on nykyään usein tavallista työtä, josta maksetaan pientä korvausta. Siviilipalvelus ei välttämättä ole ammatillisesti kovin kehittävää, eikä siinä opi kriisinajan kannalta tärkeitä taitoja.

Ratkaisu: Siviilipalveluksesta kriisinhallintapalvelus, joka on pakollinen vaihtoehto miehille ja naisille

Suomi on pieni maa, jonka itsenäisyys ei koskaan ole ollut itsestäänselvyys idän ja lännen välisessä puristuksessa. Tällä hetkellä kansalaisten kriisinhallintavalmiudet eivät ole hääppöisellä tasolla. Moniko esim. tietää, miten toimia pommituksessa ja missä on lähin pommisuoja?

Suomen kannattaisikin hyödyntää niin siviilipalvelukseen menevät miehet kuin asepalvelukseen menemättömät naiset muuttamalla siviilipalvelus kriisinhallintapalveluksi. Jokaisen miehen ja naisen Suomessa tulisi siten osallistua joko asepalvelukseen tai kriisinhallintapalvelukseen, muutoin siitä seuraisi vankeusrangaistus.

Kriisinhallintapalvelus kestäisi puoli vuotta. Siinä opetettaisiin kotirintaman selviytymistaitoja kuten mm. kuinka kansakunta organisoituu kriisitilanteessa, miten huoltovarmuutta ylläpidetään sähköttömässä ja vedettömässä toimintaympäristössä, mihin viranomaisiin olla yhteyksissä, ensiaputaitoja, kuinka toimia pommitustilanteessa, kuinka pitää yhteyttä sukulaisiin ja läheisiin kriisitilanteessa, kuinka toimia vihollispropagandan suhteen, kuinka lapsia, sairaita ja vanhuksia hoidetaan ja rauhoitellaan jne. Sodassa tietyistä työtehtävistä tulee kriittisempiä kuin toisista, joten kriisinhallintapalvelukseen voisi hyvinkin liittyä järjestyksenvalvontaan ja hoitoalan ammattiin liittyviä kokonaisuuksia, koska esim. vanhusten ja sairaiden hoitaminen voi vaatia enemmnä resursseja, mikäli sähköverkko on alhaalla.

Voisipa kriisinhallintapalvelus sisältää myöskin ohjelmoinnin, jonka tehtävänä on kohottaa palvelusta suorittavan fyysistä kuntoa. Mielestäni asepalveluksessa kannustetaan varusmiehiä aivan liian vähän liikkumaan ja osalla laskeekin kunto palveluksen aikana.

Tässä on ratkaisu, joka lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ensiksi se lisää tasa-arvoa, jonka lisäksi se nostaa Suomen kriisinhallintavalmiutta laittamalla kaikki ne kansalaiset kouluttautumaan kriisinhallintaan, jotka eivät ole menneet suorittamaan asepalvelusta. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Olisikohan tämä juridisesti mahdollista? Kansainväliset sopimukset kieltävät orjatyön teettämisen, ts. valtiolla ei ole oikeutta määrätä kansalaisiaan pakkotyöhön, ellei kyse ole rikoksesta rankaisemisesta, tai asevelvollisuudesta, jonka vaihtoehtoinen suorittamistapa siviilipalvelus on. Saksassahan aikanaan puolet nuorista miehistä meni sivariin, ja naisilla oli mahdollisuus sinnekin mennä vapaaehtoisina esim. hankkimaan työkokemusta - ja esim. lääkäriksi aikoville oli pakollinen harjoittelu ennen opintoja, kuten Suomessakin joskus joissakin oppilaitoksissa on ollut.

Luultavasti ainoa mahdollisuus suunnitelmasi toteuttamiseen olisi asevelvollisuuden ulottaminen naisiin, jolloin hekin voisivat valita siviilipalvelun.

Eipä taida tulla mitään. Kaikkihan kuitenkin tiedämme, jotta armeijasta saa nykyään vapautuksen, kuka haluaa, parilla sopivalla lauseella.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Tämä kuulostaisi hyödyllisemmältä kuin nykyinen siviilipalvelus. Voisihan tämä olla siviilipalveluksen tilallakin, sekä naisille, että miehille. Tosin kestossa tulee varmaan ongelmia, kun armeijan pitäisi olla varmaan lyhyempi. Tai sitten armeijasta pitäisi maksaa enemmän.

Eli samat kutsunnat kaikille, ja kukin saa valita aseellisen palvelun tai tämän.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Luultavasti ainoa mahdollisuus suunnitelmasi toteuttamiseen olisi asevelvollisuuden ulottaminen naisiin, jolloin hekin voisivat valita siviilipalvelun."

Kyllä, paitsi kyseessä olisi siviilipalvelun sijaan kriisinhallintapalvelu. Tai voisi ajatella, että jokaisella kansalaisella olisi velvollisuus suorittaa kriisinhallintapalvelus joko asepalveluksena tai vaikkapa kotirintamavalmiuspalveluksena.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kansainväliset sopimukset tuntevat vain asevelvollisuuden. Ehdottamasi toiminta olisi jonkinlaista puolisotilaallista koulutusta, jollaista on vain diktatuurimaissa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #4

No sitten asevelvollisuus, jonka voi suorittaa armeijassa tai kotirintaman kriisinhallintakoulutuksessa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kyllähän tuo ainakin Norjassa onnistui. Norja otti viime vuonna käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden. Miksei sama onnistuisi myös Suomessa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos tunnet asiaa, kerro siitä enemmän.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Loistava ajatus. Etenkin kaupunkilaisnaisten taidot selviytyä poikkeusoloissa ovat liian pienet. Kriisihän voi olla muutakin kuin sota, esim. suuronnettomuus. Varakkailla naisilla on toki mahdollisuus osallistua jos jonkinlaisiin selviytymiskoulutuksiin, mutta kyllä pienituloisetkin naiset tahtovat suojella itseään ja läheisiään.

Lisäisin koulutukseen aimo annoksen luonnossa selviytymistaitoja. Kannatan ajatusta lämpimästi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Blogistilla taitaa olla haaveissa totalitäärinen, läpimilitarisoitu yhteiskunta?

Ehdottamasi kriisinhallintakoulutuksen aiheet ovat ikivanhaa edellisen sodan käymistä. Tulevaisuuden kriisit ovat todennäköisemmin ihan jotain muuta kuin pommisuojaa vaativia.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Blogistilla taitaa olla haaveissa totalitäärinen, läpimilitarisoitu yhteiskunta?"

Ei ole. Ajatusmaailmaltani olen vapaamielinen ja koitan sovittaa tasa-arvon ja maanpuolustuksen realiteetteja yhteen.

"Ehdottamasi kriisinhallintakoulutuksen aiheet ovat ikivanhaa edellisen sodan käymistä. Tulevaisuuden kriisit ovat todennäköisemmin ihan jotain muuta kuin pommisuojaa vaativia."

Sano sama syyrialaisille ja irakilaisille.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Liitytään Natoon niin asevelvollisuus voidaan lakkauttaa kuten muutkin natomaat.
Europan natomaat tietävät enemmän ettei meitä mikään uhkaa koska ovat asvelvollisuuden lopettaneet.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei uhkiin varautuminen edellytä asevelvollisuutta. Noin puolessa -- väkimäärällä mitattuna reilusti yli puolessa -- maailman valtioista ei ole asevelvollisuutta. Euroopassa on helpompi luetella maat, joissa asevelvollisuus on käytössä: Suomi, Viro, Norja, Tanska, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Sveitsi, Itävalta, Kreikka, Turkki ja Moldova. Suurimmista valtioista asevelvollisuus on vain Venäjällä ja Brasiliassa. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Australiassa, Saksassa, Ranskassa, Pakistanissa, Japanissa tai Kanadassa sitä ei ole. Aivan varmasti nuo maat ovat kuitenkin varautuneet kaikenlaisiin uhkiin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kyproksellakin on asevelvollisuus. Kiinassa on teoriassa, mutta kutsuntoja ei ole koskaan pidetty.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Venäjä on suuri uhka ainakin mediassa uskotaan.
Europpa ei pysty vastustamaan sotilasvyöryä kun nuoret miehet ovat nähneet aseita vain televisiossa.
Lentokoneilla ei paljoa tehdä ainakaan Isisiä vastaan vaikka heillä ei ole edes ilmapuolustusta.
Venäjäkin meni Syyriaan lenokoneineen koska se oli turvallista ei varmasti muuten mollaamaan itseään.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Eikö ole niin että kriisissä Suomen kansalaisilla ja Suomessa asuvilla ulkomaan kansalaisilla on työvelvollisuus kriisin aikana jo nyt? Tuskinpa sitä marjanpoimintaan tai muuhun pautyöhön tarvitsee erikseen kouluttaa. Vai muistelenko jatkosotaa käsittelevää kirjallisuutta?

Ammattilaisilla ollee kriisissä ammattia vastaava sijoituspaikka ja reserviläisillä armeijassa, mutta me rupusakkilaiset jänemme ilman hommia.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämä on yksi pohdinnan arvoinen ratkaisumalli, joka ratkaisisi Kotron esille tuoman merkittävän tasa-arvo-ongelman.

Sinällään laaja kriisinhallintakoulutus olisi periaatteessa siviilipalvelusta, mutta toisin fokusoituna. Siviilipalveluksen perusjaksolla nytkin annetaan EA-1 ja alkusammutuskoulutus, mutta tämä merkitsisi koulutuksen monikymmenkertaistamista.

Arvaisin, että tässä ratkaisussa olisi merkittävä resurssiongelma. Jos suurin piirtein kaikki naiset ja kolmannes miehistä suorittaisi siviilikriisinhallintakoulutuksen, tarvittaisiin kaksi kertaa niin paljon kriisinhallintakouluttajia kuin nykyisessä asepalveluksessa on kouluttajia! Päälle kaikki koulutustilat ja välineet. Olisiko kriisinhallinnan tarve oikeasti kaksinkertainen puolustusvoimiin nähden, jolla sinällään myös on organisaatio kriisinhallintatehtävien suorittamiseen? Sinällään maanpuolustuksen organisaatioon tarvitaan ainakin se kymmenen ihmistä jokaista sotilasta kohden, mutta siviilien käyttäminen tässä organisaatiossa saattaisi myös olla ongelmallista.

Jos tarvetta tällaiselle kriisinhallintaorganisaatiolle ei ole, on halvempaa ja siviilipalveluksen suorittajien kannalta ehkä myös mielekkäämpää suorittaa palvelun tavanomaisissa tehtävissä.

Ja silti, kuten Roponen toi edellä esille, pakkotyön ongelma säilyisi. Samoin se, että syödään yhden ikäluokan puolen vuoden työpanos, jota siviilipalveluksessa sentään ei menetetä kokonaan.

Toimituksen poiminnat