Naïvia realismia Ole, ajattele, muutu, muuta.

Ihmisen älykkyyden lajit ja tulevaisuuden työmarkkinat

Työmarkkinoiden osaamiskysyntä ei vastaa työvoiman osaamistarjontaa. Tästä kertoo se, että avoimia työpaikkoja on paljon samaan aikaan, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Huippuosaajia ei löydy huippuduuneihin. 

Osaaminen syntyy lahjakkuuden ja ympäristön vaikutuksesta. Kaikki voivat kehittää osaamistaan johonkin pisteeseen saakka, mutta lahjat asettavat lopulta osaamisen kehittymiselle rajat. Rajoja asettavat myös motivaatiotekijät ja oppimisympäristö.

Mediassa on viime vuosina esiintynyt alati enemmän keskustelua siitä, kuinka teknologian kehitys ja automatisaatio vie työpaikkoja. Jäljelle jääviin työpaikkoihin puolestaan tarvitaan entistä korkeampaa osaamista, mitä aniharvalla on nyt tai tulee koskaan olemaan. Lisääntyvällä koulutuksella on pyritty paikkaamaan tätä osaamisen tarjonnan puutetta. Liian vähän on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko olemassa riittävästi oikealla lahjakkuusporifiililla varustettuja ihmisiä. Kaikista ei ole huippulääkäreiksi, -johtajiksi, -tiedehenkilöiksi, -insinööreiksi, vaikka opiskelisi kuinka paljon.

Medical Dailyn mukaan älykkyyksiä on 9 eri lajia: loogis-matemaattinen, kielellinen, sosiaalinen, avaruudellinen, intrapersonallinen, kehollinen, musikaalinen, naturalistinen ja eksistentialistinen älykkyys. Työmarkkinoiden kannalta eksistentiaalinen, naturalistinen ja musikaalinen älykkyys ovat suurelta osin vähemmän arvostettuja älykkyyden lajeja. Korkeakoulut ja asiantuntijatyöyhteisöt peräänkuuluttavat kielellistä, loogis-matemaattista ja sosiaalista älykkyyttä. Perinteisessä ruumiillisessa maatalous- ja teollisuustyössä, josta valtaosa töistä ennen vanhaa koostui, riitti perustason älykkyys sosiaalisessa, kehollisessa, kielellisessä, loogis-matemaattisessa ja avaruudellisessa älykkyydessä. Huippuosaamista ei vaadittu pelloilla tai tehtaiden tuotantolinjoilla, eikä sitä pohjustavaa huippulahjakkuutta. Termi "huippu" viittaa jo Gaussin käyrän toiseen ääripäähän, johon valitusta rajasta riippuen voidaan katsoa kuuluvan esim. 0,1-10 % parhaimmisto. Tosiasia on, että suurin osa ihmisiä ei kuulu huippujen luokkaan osaamisensa tai lahjakkuutensa puolesta.

Ihminen on pohjimmiltaan lajina sama kuin olimme kivikaudella. Selviytyminen luonnossa metsästäen ja keräillen vaati korostetusti enemmän ruumiillista, avaruudellista ja sosiaalista älykkyyttä. Näistä tekijöistä voisi sanoa sen kuuluisan käytännön älyn koostuvan. Koska kivikaudella selviytyminen vaati eniten em. älykkyyden lajeja, ihmisistä suurin osa on lahjakkaita arkipäivän asioissa. Sitä automatisoituva asiantuntijapainoitteinen työelämä arvostaa jatkuvasti vähemmän ja sen takia koulumaailma kohteleekin ihmisten eri lahjakkuuksien lajeja eri tavoin. Arjen taiturin vastakohtakarikatyyri on taas liian lyhyisiin housuihin pukeutuva omissa mielen maailmoissaan pyörivä viisaustieteen professori, joka unohtaa, minne on parkkeerannut autonsa.

Yhteiskunta on luonnottoman paljon alkanut suosia tuotantoteknologian muutoksen myötä työelämässä abstraktia älykkyyttä eli kielellistä ja loogis-matemaattista älykkyyttä. Jossain määrin epätieteellisenä pidetty Myers Briggs -personallisuustyyppi-indikaattori jakaa ihmisiä 4 ulottuvuuden suhteen, joista yksi on aistit vs. intuitio. MBTI:ssä aisti-ihmiset luottavat vallitsevaan nähtävillä olevaan ja sosiaaliseen todellisuuteen, kun taas intuitiiviset luottavat mielensä sisäisiin assosiaatioihin ja teoreettisiin malleihin. Aisti-ihmisiä on n. 75 % väestöstä ja intuitiivisia 25 %. 

Mikäli työelämä on kääntymässä ylivoimaiseksi suurimmalle osalle meistä, ei ainoastaan osaamisen, vaan myös älykkyyden vuoksi, on kysyttävä, että onko täystyöllisyys ylipäätänsä järkevä tavoite taloudessa ja yhteiskunnassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Et sitten raskaampaa aihetta löytänyt?;)

Ei kannata liikaa hakkaantua noihin käsitteisiin. Esimerkiksi Suomessa käsitteet huippu ja super ovat kokeneet inflaation median myötä. Kuka tahansa tavallinen sukankuluttaja ja peruskoulun tai jonkun muun oppilaitoksen käynyt kaveri näyttää olevan lööpeissä huippu tai super. On siis huippujuristeja, huippumalleja, huippuhitsaajia, huippuhuippuja ja superia joka lähtöön. Jos joku aloitteleva jääkiekkoilija tekee tavallisen keskivertolämärin, sekin on jo superlaukaus.

Taitaa olla niin, että jatkossakin kenelle tahansa löytyy töitä eikä tarvitse olla mikään huippu tai super. Ne ovat vain joidenkin luomia kuvitelmia. Eiköhän mennä vennamolaisittain työtä työttömälle, maata maattomalle ja hernesoppaa koko kansalle -linjalla edelleen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Suo, kuokka ja Jussi.
Sellu, paperikone ja Matti.
Raportti, läppäri ja Teemu.

Huippu tai ei, osaamispula vaivaa aloja. Jos ei ihmisistä ole täyttämään aukkoa, koneista on ennemmin tai myöhemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset