Naïvia realismia Ole, ajattele, muutu, muuta.

Miksi annamme ohjauskorolle ohjat?

Nykyisessä valuuttajärjestelmässä Euroopan keskuspankki määrää ohjauskoron. Korkotaso määrittää, millä korolla pankit voivat ottaa siltä lainaa. Ohjauskorko vaikuttaa markkinakorkoihin ja sillä säädellään rahan määrää ja arvoa markkinoilla. Raha- eli korkopolitiikalla vaikutetaan markkinoihin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ohjauskorot ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset poikkeuksellisen pitkään, koska keskuspankit ovat pyrkineet stimuloimaan taloutta.

Keskuspankkijohtoinen valuuttajärjestelmä johtaa väistämättä velan lisääntymiseen. Valtiot, yritykset ja kotitaloudet ottavat matalien korkojen ympäristössä enemmän ja enemmän lainaa. Ihmisillä on psykologisesti taipumus ajatella lyhytnäköisesti etenkin velan suhteen. Ajatellaan, että kyllä huomenna menee niin kovaa, että on varaa maksaa takaisin. Se on harhaa, ja se johtaa leväperäiseen taloudenhoitoon niin julkisessa kuin yksityisessä taloudessa.

Ohjauskorkoihin perustuva keskuspankkijohtoinen valuuttajärjestelmä ei ole kuitenkaan ainoa keino. Toinen vaihtoehto olisi, että valtionhallinto voisi itse tuoda itse uutta valuuttaa markkinoille luomalla sitä ja rahoittamalla julkisia menoja. Rahan määrää markkinoilla valtio voisi säädellä julkisella kulutuksella ja veronkeruulla. Jos talous sakkaa, rahaa painetaan lisää esim. julkisiin infrahankkeisiin. Jos talous ylikuumenee, rahan painamista hillitään, ja veroja nostetaan. Tavoitteena ovat hallittu inflaatio, täystyöllisyys ja vakavaraisuus (nykyinen valuuttajärjestelmä ei edistä vakavaraisuutta). Korot puolestaan määrittäisivät vapaat markkinat, eikä keskuspankin politbyro.

Mitä hyötyä valuuttajärjestelmän vaihtamisesta sitten olisi? Epäintuitiivisesti, se johtaisi konservatiivisempaan taloudenpitoon. Syynä on se, että kun rahaa painetaan lisää, se lisää inflaatiota. Inflaatio nostaa hintoja, ja tärkeää tässä on, että se nostaa kuluttajahintoja. Jos valtio painaisi holtittomasti valuuttaa rahoittaakseen julkisia menoja, kuluttajien lompakko kevenee, ja äänestäjistä tulee vihaisia. Holtitonta kulutusta harrastava hallitus saa näpeilleen seuraavissa vaaleissa. Heidät äänestää ulos niin oikeisto kuin vasemmisto. Näin ei taas tapahdu, kun valtio rahoittaa menojaa velkarahalla, sillä velka pitää maksaa vasta joskus tulevaisuudessa. 

Valuuttajärjestelmän vaihtaminen toisi siten yhtenäisempää suuntaa vasemmistolle ja oikeistolle. Sen sijaan, että kinasteltaisiin valtion budjetin suuruudesta, kinasteltaisiin enemmän, että mihin rahaa tulisi kohdistaa. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Keskuspankkijohtoinen valuuttajärjestelmä johtaa väistämättä velan lisääntymiseen."

Ei Suomessa velka lisääntynyt ihmeemmin ennen rahoitusmarkkinoiden vapauttamista.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Johan keskuspankki on kaivanut taikaseinästä Suomenkin valtiolle rahaa miljardeja ja taas miljardeja, silti jaksetaan pelotella valtionvelalla, vaikka Suomen pankki tulouttaa valtiolta saamansa korkotulot takaisin valtiolle.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246329-valt...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Perusongelma on siinä, että liikepankkien luotonluonti on valtion takaamaa toimintaa. Valtiontakaus hävittää pankkien riskitietoisuuden, jolloin toistuvasti päädytään yliluototukseen ja pankkikriiseihin.

Pankit voivat "huoletta" harjoittaa luotonluontia, kunhan vaan valtiontakauksesta luovutaan ja pankkien annetaan kriisitilanteissa vapaasti kaatua.

Keskuspankin ohjauskorko on tarpeeton: pankkien luottojen korkojen tulee määräytyä markkinoilla ja valtio voi luotottaa itse itsensä nollakorolla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Osaisivatko äänestäjät olla vihaisia oikealle taholle? Minä veikkaan, että viha kohdistuisi lähinnä kauppoihin, koska kaupathan ne käytännössä hintoja nostaisivat. Toinen kohde voisivat olla työnantajat. Heihin ei ehkä niin paljoa vihaa kohdistettaisi, mutta ratkaisua voitaisiin yrittää hakea vaatimalla palkankorotuksia.

Kummassakin tapauksessa hintojen nousun varsinainen syy, rahan painaminen, jäisi pimentoon. Olisivatko äänestäjät riittävän valveutuneita ja viitseliäitä näkemään syy-seuraussuhteen rahan painamisen ja hintojen nousun välillä?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Niin, mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Täytyy vertailla hyviä ja huonoja puolia.

Kysytään näin: Kumpi on abstraktimpaa riviäänestäjälle?:
A) Valtion velkaantuminen, joka joskus tulevaisuudessa pitää maksaa takaisin korkojen kera
B) Kuluttajahintojen nouseminen

Omasta mielestäni B:n kohdalla on riviäänestäjän helpompi muodostaa syy-seuraussuhde.

Kuvitteellinen dialogi lähimarketissa:
- "Mitä helvettiä? Kaljakorin hinta on taas noussu 2 euroa!"
- "Jep. Onkohan tää nyt taas sitä, että hallitus paino sitä rahaa siihen SOTE-uudistukseen? Katoin jotain Ilta-Lehden lööppiä just viime viikolla "Nyt nousevat hinnat! Valtio painanut rahaa jo 200m. euroa SOTE-uudistukseen"
- "Jumalauta! En muista ees millon viimeks oon äänestäny vaaleissa, mutta ens vaaleissa kyllä äänestän sellasta puoluetta, joka lupaa lopun tälle helvetin hintojen nousulle!"

Voisi kuvitella, että inflaatiosta tulisi iltapäivälehdille yhtä suosittu kestoaihe lööpeille kuin säästä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No kun se ei suoranaisesti mene noin niin siitä ei oikein lööppejäkään saa. JOS se menisi kuten kuvitellaan paremmissa piireissä,niin kirkuvat otsikot olisi nähty jo usein.

Missä siis asia menee pieleen?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #6

Minusta on selvää, että jos rahaa tulee kiertoon enemmän kuin on tavaroita ja palveluita, niin rahan arvo laskee eli tulee inflaatiota.

Jos se ei mene näin, niin tarkennatko, miten se menee?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Juu..hieno ajatus,mutta..

kuka tulkitsee tuliko rahaa lisää?

Kuka tulkitsee minne raha meni?

Entä jos kyseessä onkin vain ajatustottumus tai ehkä jopa kuvitelma..kuten sähköpyörien kohdalla kävi?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset