Suomen maaherruudesta
Pari vuotta siihen meni. Pallottelua vasemmistolaisen ja oikeistolaisen filosofian välillä, kapitalismin ja sosialismin kesken, pohtien kumpi on parempi, kumpi on oikein. Lukuisia blogikirjoituksia, kommentteja, vastakommentteja anarkokapitalistien, kokoomuslaisten, demareiden ja äärikommunistien kanssa. Vastaus on puhdas kapitalismi. Ja mikä parasta, olemme eläneet siinä koko ajan.
On typerryttävää, etten sitä aiemmin tajunnut. Asia on nimittäin niin, että Suomen valtio onkin yksityinen osuuskunta kuten S-ryhmä, jonka toimialaa on maaherruus. Suomen valtion taas omistavat Suomen kansalaiset. Maaherruus on bisnes ja elinkeino siinä missä mikä tahansa muukin. Maaherruusbisneksessä maaherra omistaa maan ja määrää yksipuolisesti maahan lait. Maaherran asiakkaita ovat alustalaiset eli yksityiset ihmiset ja yritykset, jotka maksavat maaherralle veroja ja vastaavasti maaherra sallii näiden hyödyntää maillaan olevia markkinoita ja yhteiskunnallisia rakenteita. Periaatteessa maaherrana voisi olla myös osakeyritys, jolloin kyseessä olisi yritysvaltio, mutta Suomen ja muiden demokraattisten maiden tapauksissa kyse on osuuskunnista. Yksi ääni per pää.
Purnata aina voi, mutta periaatteellisella tasolla veroista, laeista ja rajoituksista on turha kenenkään valittaa. Aivan kuten yritys voi markkinoilla määrätä yksipuolisesti tuotteelleen hinnan tai palkan työstä, voi maaherra määrätä yksipuolisesti verot, maksut ja rajoitukset maillaan. Jos eivät maaherran markkinat ja yhteiskuntarakenteet täysivaltaista yksityishenkilöä tai yritystä miellytä, ovat ne oikeutettuja vaihtamaan maaherraa eli maata. Näin monet ihmiset ja yritykset ovatkin tehneet -- muuttaneet esim. Amerikkaan tai Kiinaan. Ihan oikein, maaherroja tuleekin kilpailluttaa.
Tiedostan nyt sen, että Suomen kansalaisena olen maaherra, jolla on yksi osuus Suomen valtiosta. Voin myös pyrkiä jonkin muun valtion omistajajäseneksi eli maaherraksi, mutta se ei aina ole ihan helppoa. Norjan tai Quatarin omistajajäsenyys voisi olla öljytulojen puolesta ihan jees, mutta maaherran eli valtion omistajajäseneksi pääseminen voi kestää vuosia.
Sosialismia ei siis länsimaissa ole lainkaan. Pelkkää puti puhdasta kapitalismia. On vain yksityisiä valtioiksi nimitettyjä maaherruusosuuskuntia, joiden mailla ei yksityisillä toimijoilla ole yksityistä omaisuutta, ainoastaan hallintaoikeuksia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ainoa vain että veroja kerätään epätasaisesti, kustannetaan epätasaisesti palveluita ihmisille sekä tuetaan kannattamattomia yritysmuotoja. Oikeassa kapitalismissä kaiken pitäisi pääpiirteittäin olla kaikille saman hintaista. Toki kauppias saa periä yhdeltä asiakkaalta vaikka 100€ maitopurkista mutta toimimalla näin hän luultavammin menettää sen yhden asiakkaan.
Tämä maaherra järkeilysi on muuten aivan totta en minä sitä meinannut, mutta tämän logikan mukaan myös neuvostoliitossa nautittiin kapitalismista.
"Maksavatko yritykset kaikille työntekijöilleen samaa palkkaa?"
Eivät maksa, ainakaan vapaassa markkintaloudessa, mutta se johtuu vain siitä tosiseikasta että työntekijän työpanoksesta koituvat menot eivät yrityksen näkökulmasta ole sen kummempi asia kuin vaikkapa raudan markkinahinta.
"Tekevätkö yritykset samanlaisia sopimuksia kaikkien asiakkaidensa kanssa?"
Eivät tee ja tässäkin on kysymys samasta kysynnän ja tarjonnan laista kuin ylemmässä esimerkissä. Asiakas tuotetta tai palvelua ostaessaan "parhaan tietonsa" mukaan kilpailuttaa yritykset ja ostaa parhaan tuotteen. Myöskin se tosi seikka on hyvä ottaa huomioon että ostotapahtumat jotka ovat niin isoja että niistä tehdään kirjallinen sopimus eivät koskaan ole identtisiä.
"Neuvostoliitossa oli vallalla mielestäni maaorjuus eli kansalaiset eivät olleet vapaita valitsemaan maaherraansa, vaan olivat Neuvostoliiton vankeina. Maasta ei päässyt pois. Maaherrana oli kommunistinen puolue, jonka jäseneksi saattoi tosin pyrkiä."
Eli jos maaherra on sekopää, sen hallitsema osuuskunta ei ole kapitalismin mukainen?
Jos eduskunta säätää lain jonka mukaan suomesta ei saa muuttaa pois miten luokittelisit suomen tällöin?
"ei, koska kapitalismi perustuu vapaaehtoiseen kaupankäyntiin. Ihmistä ei voi kuitenkaan koskaan omistaa, koska ihmisellä on oma tahto... ellei sitten ihmisen aivoja jollain tavalla kuohita. Ihminen voi joko suostua / alistua voiman edessä tai taistella vastaan, vaikka olisikin orjan asemassa."
Eli todellisuudessa emme elä puhtaassa kapitalismissä nytkään, eikö vain? Puhtaus (sinun maaherra mallissasi) pitää nimittäin arvioida ja jokainen arvio on erilainen. Esimerkiksi minä saatan pitää maaherran päätöstä x huonona ja vapautta rajottavana kun sinä pidät sitä hyvänä ja kaikkien asemaa parantavana.
Mitä varten meillä on valtio?ja mitkä palvelut/tuotteet valtion mielestäsi tulee verorahoja käyttämällä toteuttaa?
Kirjoituksesi on pääpirteittäin totta ja se kuvaa hyvin maailmaa, ainoa kohta mikä särähtää korvaan on tuo että pidät maatamme puhtaan kapitalistisena. Toki tuon sinun termisi mukaan se ehkä siihen määritelmään mahtuu, mutta ei se sitä oikeasti ole.
Anarkokapitalistista tilaa ei luultavammin edes voi saavuttaa, mutta mitä lähempänä olemme sitä parempi ainakin teoriassa. Käytännössä valtion ehkä tosiaan on hyvä järjestää ainakin mainitsemasi Poliisi, Rajavartionti, puolustus, ja infran osalta ainakin tiet, putkisto- sekä sähkölinjat. Infran ylläpito tulisi kilpailuttaa tietenkin ykstiyisllä yrityksillä.
Nykyäänhän olemme todella kaukana niin minun että sinun ihanne valtiosta, eikä sellaista valtiota ole muuallakaan mailmassa joka olisi lähellekkään niin vapaa kuin haluaisin.
"Loput voisi olla laissez-faire, jos se toimii."
tietenkin laisezz-faire toimii ;)
"Maan sisällä ei vallitse puhdas kapitalistinen markkinatalous, mutta eihän se vallitse myöskään yksityisten organisaatioidenkaan sisällä, joissa on mm. johdon ja hallituksen asettamia sääntöjä ja poliittisia linjauksia, jotka rajoittavat työntekijöitä. Tästä kaikesta huolimatta kaiken tämän alla vallitsee kapitalistinen markkinatalous, jossa maaherruus on yksi toimiala ja elinkeino."
Koko ero ja juuri tuo että toimialana on olla pohja kaikelle muulle toiminalle erottaa mielestäni ratkaisevasti maaherran muista yrityksistä. Valtiot myös yleensä tavoittelevat +/-0 budjettia kun taas yritykset suurinta mahdollista voittoa. Jokatapauksessa tässähän on kyse vain siitä että millä sanalla mitäkin kutsutaan.
Ehkä olisi, en kiellä sitä mahdollisuutta. Voidaan kuitenkin samoin sitten kysyä, olisiko parasta, että ei olisi olemassa yrityksiä ja organisaatioita, vaan kaikki toimisivat jatkuvasti markkinoilla yksityisinä toiminimillä (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_the_firm).
Jos tuo on kannataavaa ja fiksua, näin tulisi vapaassa markintaloudessa enenpitkää käymään osittain ainakin.
Toivottavasti sellainen valtio syntyisi maan päälle, missä sinulla olisi hyvä olla. Vaihtoehtoina on, että joku nykyinen valtio kehittyy sellaiseksi, tai sitten sinä ostat maata ja rupeat itse maaherraksi tai sitten sinä valtaat joltakin maata. =)
Olen minä onnellinen suomessakin. mutta haluaisin että mahdollismman moni muukin olisi. Usa voisi muuten hyvin olla tämä valtio joka kehittyy vielä tuollaiseksi jos Ron Paul valitaan presidentiksi 2012 ollaan jo vähintään puolessa välissä.
Toimiihan se. Mietin vain toimiiko se kaikkien tärkeiden yhteiskunnallisten mittareiden kannalta parhaiten. Onko laissez-faire esim. köyhimmän 10% tai 25% kannalta parempi kuin sosiaalidemokraattiset tai sosiaaliliberaalit mallit? Ehkä. Kaipaisin lisää esimerkkejä historiasta. Voitaisiin myös tehdä testejä.
Uskon että Laissez-fairen tuoma taloudellinen terveys loisi paljon uusia työpaikkoja ja laskisi palveluiden ja tuotteiden hintoja, ihmisten ostovoima näin ollen nousisi jokaisessa tulo luokassa ja keskiluokka levenisi voimakkaasti alaspäin.
Ainakin sosiaalidemokrattiset mallit luovat ihmisille sellaisen kuvan, että valtio olisi vastuussa kaikesta ja näin ihmisen luonnolinen halu auttaa heikkompi osaisia vähenee huomattavasti.
Terve raha näyttelee myös suurta osaa toimivammassa yhteiskuntarakenteessa mutta se onkin toinen loru se.
Minun mielestäni ei, sillä myös maa voi olla kaupankäynnin kohde. Yksityinen henkilö tai yritys voi periaatteessa ostaa maata ja ryhtyä maaherruusbisnekseen, ryhtyä omavaraistalouteen tai kaupankäyntiin omassa maassa tehdyn tuotannon hedelmillä eli harjoittamaan vientiä.
Eihän tämä käytännössä ole mahdollista, koska en voi julistaa tonttiani valtioksi.
Voi olla. Tuottavuuden nousun ansiosta laskevat hinnat ovat kieltämättä yksi sosiaalisten olojen paranemisen mittari. Olisipa historiassa enemmän esimerkkejä puhtaasta markkinataloudesta, niin olisi evidenssiä.
Tämä on kyllä sääli ettei tälläistä dataa ole saatavilla, se todistaisi von Misesin ja von Hayekin teoriat todeksi. http://en.wikipedia.org/wiki/Praxeology
"Purnata aina voi, mutta periaatteellisella tasolla veroista, laeista ja rajoituksista on turha kenenkään valittaa. Aivan kuten yritys voi markkinoilla määrätä yksipuolisesti tuotteelleen hinnan tai palkan työstä, voi maaherra määrätä yksipuolisesti verot, maksut ja rajoitukset maillaan. Jos eivät maaherran markkinat ja yhteiskuntarakenteet täysivaltaista yksityishenkilöä tai yritystä miellytä, ovat ne oikeutettuja vaihtamaan maaherraa eli maata. Näin monet ihmiset ja yritykset ovatkin tehneet -- muuttaneet esim. Amerikkaan tai Kiinaan. Ihan oikein, maaherroja tuleekin kilpailluttaa."
"Sosialismia ei siis länsimaissa ole lainkaan. Pelkkää puti puhdasta kapitalismia. On vain yksityisiä valtioiksi nimitettyjä maaherruusosuuskuntia, joiden mailla ei yksityisillä toimijoilla ole yksityistä omaisuutta, ainoastaan hallintaoikeuksia."
Pekka, olet NERO! :D
Siis tähän Pekan juttuun ei vain VOI sanoa mitään vastaväitteitä - Pekka on löytänyt ontologisen totuuden, tai jotain xD
Näkemyksesi on mielestäni oikea. Yksilön omistus ei ole millään tavoilla enemmän betoniin sidottu, kuin valtio osuuskunnan maaherruus. En minäkään yksilönä voi valittaa, että joku toinen yksityinen kerkesi vallata rikkaimmat kultakaivokset ennen syntymääni. Saati että olisin perinyt iso-iso-isältäni niitä kaivoksia, joka olisi älynnyt ryöstää ne vaikka intiaaneilta, silloin kun inkkareita sai lännessä vapaasti tappaa. Liberalistit purkoot vaan hampaitaan, sillä tälläkertaa osuuskunta valtio ehti ensin.
Puhutaan yksilön absoluuttisesta omistusoikeudesta sitten kun meillä on 100% perintövero, ja se minkä kuollessasi jätät palaa luonnonkiertokulkuun kaikkien jaettaviksi. Testamentti on ihmisen itsekkyyden manifesti.
Unohda raha.
Näissä valtiontaloutta ja valtiota käsittelevissä ajatuksissa mennään pieleen, jos tarkastellaan valtiota toimijana, jolla on yhdessä perstaskussa tulot ja toisessa menot.
Tarkastele valtiontaloutta kokonaisuutena, jossa tulot ja menot ovat tavaroiden (ja palvelujen) fyysistä liikkumista paikasta toiseen. Jäsentenvälisesti ja rajojen yli.
Siis reaalitaloudellisesti.
Pyysit mielipidettäni omassa blogissani tähän, mitä arvostan kovin.
Näkökulma ainakin on mielenkiintoinen. Osuuskuntaperiaatteen mukaisesti tulot jakautuvat, joskin Suomessa osuusmaksu (=verot) eivät sinänsä kuitenkaan vaikuta äänivaltaan, mikä kieltämättä on tervettä, mutta normaalissa osuuskunnassa ilman osuusmaksun tilittämistä joutuu erotetuksi. Tietysti arvonlisäverot ja vastaavat kulutuksen myötä syntyvä veronmaksu voidaan myös katsoa osuusmaksuksi jos ei tuloa missään muodossa oikein ole. Tosin verothan menevät etuisuuksistakin, että sikäli aina jossain muodossa osuusmaksu väistämättä suoritetaan.
Toisaalta kun toimintaa seurailee on se lähempänä feodaaliyhteiskuntaa: tietty eliitti junailee asioita kuten haluaa ja siinä sivussa yritetään Macchiavellin Ruhtinas -teoksen hengessä olla ärsyttämättä kansaa liikaa. Viittaan nimittäin niihin tapauksiin jossa rahaa löytyy ja se kaivetaan mistä tahansa, vaikka velaksi ja sitten tapauksiin joissa sanotaan että eläkää suu säkkiä myöten tai keksikää jotain. Kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaana, tulivat lopulliset kustannukset 30 % korkeammiksi kuin mihin oltiin varauduttu. Rahat löytyivät lennossa, eikä mitään keskustelua missään vaiheessa edes käyty kuinka kuluja voitaisiin leikata. Kun kouluilla on ylisuuret opetusryhmät ja vanhustenhoidossa on vakavia puutteita, todetaan että yrittäkää nyt pärjätä, ajat ovat kovat. Kehitysyhteistyön rahoja lisätään oikein erillisellä vaateella, samoin "lähialueyhteistyöhön" syydetään kehitysapua Venäjälle 25 miljoonaa vuodessa, mutta leikkausjonoille ei osata tehdä oikein mitään.
Helppoa on nähdä että kun rahanjako koskee pienen porukan omia etuisuuksia ja (osin kuvitteellista) mainetta, rahaa löytyy kun he itse niistä päättävät. Kuitenkin päätösten tekeminen meidän "alamaisten" hyväksi onkin ihan eri kantimissa. Tässä mielessä feodaalijärjestelmä olisi osuuskuntaa lähempänä.
Mutta eikö olekin niin, että Maaherra ei toimikkaan kuten osuuskunta, jossa pätee yksi ääni per pää? Mielestäni äänettömillä on, kummallista kyllä, suurempi vaikutus Maaherraan kuin osuuskunnan jäsenillä. Kuten Ilkka Partanen edellä kuvasi. Eli Maaherrana meillä onkin sekoitus osuuskunnasta ja yritysvaltiosta, jonka osuuskunnassa äänettömät tyttäret pääosin sepittävät kupletin. Ja tyttäret eivät välttämättä edes ole tästä valtiosta.

Kommentoi 25 kommenttia